Värikasettimien kierrättäminen

Tulostamisvalintoja tehdessä ekologisuuteen voi vaikuttaa monella tapaa. Aina tulostaminen ei ehkä ylipäätään ole tarpeellista, vaan sähköiset versiot asiakirjoista tai muista tiedostoista voivat kenties riittää.

Usein tulostaminen on kuitenkin tarpeen ja silloin tulosteen asettelua kannattaa pohtia, mikäli tavoitteena on mahdollisimman ympäristöystävällinen tulostaminen. Kaksipuoleiset tulosteet sekä mahdollisuuksien mukaan useamman sivun mahduttaminen samalle paperille ovat ekotekoja, joista luonto kiittää. Valinnoillaan voi kuitenkin vaikuttaa myös senkin jälkeen, kun tulosteet on tulostettu ja on aika siirtyä pohtimaan tyhjillään olevien värikasettien kohtaloa.

Ei ole ollenkaan tavatonta, että ihmiset hankkiutuvat täysin toimivasta tulostimesta eroon vain siksi, että muste on päässyt loppumaan. Tätä varsin epäekologista toimintaa saatetaan perustella tulostimen hintaan nähden tyyriin tuntuisilla musteilla. Mikäli tulostimen valmistajan tuottamat alkuperäismusteet tuntuvat hintavilta, saattavat yhteensopivat musteet olla parempi vaihtoehto. Uutta kasettia hankkiessa vanhasta on hankkiuduttava eroon asianmukaisella tavalla.

Miten tyhjät kasetit ja patruunat lajitellaan?

Tyhjät lasertulostimien värikasetit sekä mustesuihkutulostimien mustepatruunat ovat sekajätettä, mutta niitä voidaan myös täyttää uudelleen. Jos kasetin sisällä on vielä väriainetta jäljellä, lajitellaan se useimmiten vaarallisten jätteiden joukkoon. Tällöin kasetissa pitäisi olla vaarallisen jätteen varoitusmerkki. Merkinnän puuttuessa tai asian ollessa muutoin epäselvä, väriaineen turvallisuuden voi tarkistaa tuotteen valmistajalta. Kasetit on syytä lajitella vaarallisena jätteenä myös silloin, kun niitä on erityisen paljon.

Värikasetteja ei välttämättä ole syytä heittää käytön jälkeen pois, sillä niitä on mahdollista myös uusiokäyttää. Musteita myyvät tahot ottavat kasetteja ja patruunoita usein vastaan joko käyttääkseen niitä uudelleen sellaisinaan tai hyödyntääkseen niitä uusien tarvikkeiden materiaaleina. Tyhjän värikasetin voi myös täyttää ja ottaa uudelleen käyttöön omin neuvoin.

Tyhjän värikasetin täyttäminen

Tyhjentyneen värikasetin voi useimmiten täyttää uudelleen noin 6-8 kertaa. Täyttö onnistuu kätevän täyttösarjan avulla – mukana on musteen lisäksi täyttöoperaatioon tarvittavat välineet sekä ohjeet. Kasetti täytetään ottamalla täyttösarjan mukana tulleeseen ruiskuun mustetta sarjan mustepullosta ja ruiskuttamalla se sitten kasettiin.

Värikasetin kanssa on useimmiten hieman askarreltava ennen täyttöä – siihen täytyy todennäköisesti puhkaista reikä tai sitten se on purettava osittain. Täyttäjältä vaaditaan siis jossain määrin sorminäppäryyttä ja tee-se-itse-henkeä.

Vinkkejä värikasetin täyttämiseen

  • Älä odota, että kasetti on kokonaan tyhjentynyt. Tyhjäksi päässeen kasetin jäljellä olevat mustejäämät kuivahtavat helposti eikä uudelleen täytetty kasetti tämän vuoksi välttämättä toimikaan.
  • Varaudu sotkuun – suojaa pinnat ja käytä suojakäsineitä, sillä rapatessa useimmiten roiskuu. Mustetahrat ovat ikäviä putsattavia.
  • Älä sekoita vedenkestävää ja vesiliukoista väriä samaan kasettisäiliöön.
  • Älä koske kasetin metallisiin osiin, sillä niiden koskeminen saattaa turmella kasetin käyttökelvottomaksi.
  • Muista, että tietokoneella näkyvä jäljellä olevan musteen määrä ei pidä paikkaansa, kun käytössä on uudelleen täytetty värikasetti.

Ekokasetti on kierrättäjän valinta

Jos käsillä puuhastelu ei kuulu luontaisimpiin aktiviteetteihin, värikasettien täyttäminen itse ei ehkä tunnu houkuttelevalta ajatukselta. Kierrätystä voi kuitenkin tukea muutenkin kuin omin päin puuhastelemalla, sillä ympäristöystävällisille kuluttajille tarjolla on myös ekokasetteja.

Ekopatruunat ja ekokasetit ovat kierrätettyjä mustepatruunoita ja värikasetteja. Tyhjentynyt kasetti on toimitettu kierrätettäväksi tehtaalle, jossa se on puhdistettu, huollettu ja täytetty uudelleen väriaineella. Ekokasetti on paitsi uutta tavallista kasettia ympäristöystävällisempi, myös edullisempi, sillä uudelleen käytetyn kasetin materiaalikulut ovat varta vasten valmistettua kappaletta alhaisemmat.

Kun mustevarastot on täytetty

Olipa valintasi sitten upouusi värikasetti, vanhan kasetin täyttäminen omin kätösin tai ympäristöystävällinen ekokasetti, taas tulostamaan päästyäsi haluat mitä luultavimmin säästää mustetta, jotta lisämusteen hankkiminen ei olisi taas aivan heti ajankohtaista.

Tässä lopuksi pari vinkkiä musteen säästämiseen:

  • Valitse tulostustilaksi “draft”, jos jäljen ei ole tarpeen olla aivan priimaa. Mustetta kuluu tällöin huomattavasti vähemmän.
  • Printtaa useampi sivu yhdelle arkille.
  • Älä puhdista tulostuspäätä turhaan. Toimenpide kuluttaa mustetta rutkasti.

Suurimmat värikasettien valmistajat

Tuliterä tulostin on hankittu ja sille on riittänyt töitä. Ahkeran printtailun seurauksena värit alkavat olla lopuillaan ja lisää pitäisi saada, mutta pää menee pyörälle jo pelkästä musteiden ja kasettien maailman ajattelemisestakin.

Mustemaailman noviisinkaan ei tarvitse huolestua kasetin merkkivalon syttyessä palamaan, sillä uuden värikasetin hankkiminen käy helposti ja valmistajien viidakostakin löytää oikean suunnan helposti – värikasetteja ja mustepatruunoita valmistavat nimittäin mahdollisten muiden vaihtoehtojen lisäksi myös tismalleen samat tahot kuin itse tulostimiakin. Uutta väriä laitteeseensa kaipaavan ei siis tarvitse kuin tarkistaa tulostimestaan sen valmistaja ja malli, sillä näillä tiedoilla juuri kyseiseen laitteeseen tarkoitettu kasetti tai patruuna löytyy ongelmitta. Mutta ketkä valmistavat tulostimien värejä?

Suurimpia ja Suomessakin tunnetuimpia tulostimia ja niihin liittyvien tilpehöörien valmistajia ovat muun muassa HP, Canon, Epson, Samsung, Xerox ja Lexmark, joita tarkastelemme tarkemmin.

HP

HP on yksi suurimmista tulostimien valmistajista ja se julkaisi ensimmäiset pöytämallinsa niin mustesuihku- kuin lasertulostimestakin jo vuonna 1984. Tätä nykyä yrityksen valtavan pitkään tuotelistaan kuuluu muiden tietoteknisten laitteiden ohella todella suuri määrä erilaisia tulostimia sekä monitoimilaitteita, jotka yhdistävät tulostimen skanneriin ja kopiokoneeseen. Yhtiö valmistaa laitteisiinsa sopivia mustepatruunoita ja värikasetteja aina tavallisista vakioversioista paljon tulostavalle sopiviin, riittoisampiin patruunoihin ja kasetteihin.

Vuodesta 2015 alkaen HP Inc. -nimellä toiminut, Hewlett Packard Enterprisesta irtautunut HP perustettiin alun perin vuonna 1939 nimellä Hewlett-Packard Company. Bill Hewlettin ja Dave Packardin alulle panema yritys on pitkän olemassaolonsa aikana valmistanut tulostimien ja värikasettien ohella myös muun muassa tietokoneita, näyttölaitteita ja ohjelmistoja sekä tarjonnut yrityksille erilaisia palveluita aina tietoturvaratkaisuista tallennus- ja verkkoratkaisuihin.

Canon

Vuonna 1937 perustettu japanilaisyritys Canon tunnetaan erityisesti kameroistaan, mutta se valmistaa niiden ohella myös muita optisia laitteita – esimerkiksi tulostimia ja niiden värikasetteja sekä muita oheistuotteita.

Canonin valikoimaan kuuluvat valokuvien ja asiakirjojen tulostamiseen sopivat PIXMA-tulostimet, kompaktit, älypuhelimeen liitettävät SELPHY-kuvatulostimet, ammattivalokuvaajien tarpeisiin kehitetyt valokuvatulostimet ja yrityskäyttöön tarkoitetut MAXIFY-tulostimet. Kullekin tulostintyypille eri malleineen on olemassa omat mustekasettinsa.

Epson

1960-luvulla kellobisneksessä nimellä Shinshu Seiki Co. toimintansa aloittanut Epson on perustettu Japanissa jo vuonna 1942. Yrityksen ensimmäinen tulostin näki päivänvalon jo hyvin varhain, vuonna 1968 ja Epson-nimellä tulostimet on tunnettu vuodesta 1975 alkaen. Tulostinten ja musteiden lisäksi yritys valmistaa muun muassa projektoreita, dokumenttikameroita sekä älylaseja.

Epsonin valikoimaan kuuluu kattava määrä erilaisia musteita lukuisiin tulostustarpeisiin aina kotikäytöstä yritys- ja ammattikäyttöön.

Samsung

Samsung on vuonna 1938 perustettu eteläkorealainen monialayritys, jonka vaikuttavasta tuotevalikoimasta on vuosien varrella löytynyt mittavat määrät erilaisia hyödykkeitä aina elektroniikasta vaatteisiin ja jopa kaivinkoneisiin. Samsung ohitti Hewlett-Packardin koko maailman suurimpana elektroniikan alan yrityksenä vuonna 2009. Sittemmin kuopatusta Hewlett-Packardista eriytynyt HP Inc. on ostanut Samsungin tulostinbisneksen ja vastannut marraskuusta 2017 alkaen yhtiön tulostimiin sopivista musteista.

Xerox

Toimistolaitevalmistajien veteraanien joukkoon kuuluva Xerox perustettiin vuonna 1906. Alun alkaen Haloid-nimellä toimineen yrityksen alaa olivat paperi ja painolaitteet. Kopiokoneet ja tulostimet tulivat mukaan kuvioon 1930-luvun lopulla ja vuonna 1977 Xerox teki historiaa tuomalla markkinoille maailman ensimmäisen lasertulostimen. Yritys tunnetaankin tätä nykyä ensisijaisesti juuri tulostimistaan.

Xerox valmistaa eri tulostinmalleihinsa sopivia musteita ja värijauheita. Tunnettuja malleja ovat muun muassa Phaser, WorkCentre ja VersaLink.

Lexmark

Yhdysvaltalainen vuonna 1991 perustettu Lexmark on monista suurista kilpailijoistaan poiketen keskittynyt käytännössä pelkästään tulostimien ja monitoimilaitteiden sekä niiden tarvikkeiden – muun muassa musteiden ja värikasettien – valmistamiseen. Yrityksen tuotevalikoimaan kuuluu runsaasti niin koti- kuin toimistokäyttöönkin soveltuvia tulostimia värikasetteineen.

Johdanto: tulosteet ja värikasetit

Tulosteet ja värikasetit

Kuvien sekä asiakirjojen tulostaminen, skannaaminen ja kopioiminen ovat meille täysin arkipäiväisiä asioita, joita harvemmin tulee mietittyä sen syvällisemmin. Tulostaminen lienee tuttua hommaa meistä jokaiselle – moni plärää tulosteiden parissa työpaikalla, osalta tulostin löytyy kotoakin.

Aina silloin tällöin kopion ottaminen tai digitaalisessa muodossa olevan kaavakkeen tai vaikkapa konserttilipun tulostaminen tulee eteen myös heille, joilla tarvittavaa laitteistoa ei ole käytössä kotona tai työpaikalla ja tällöin tulostamaan pääsee esimerkiksi kirjastossa. Tulostin on yhtä kaikki tarpeellinen ja tuiki tavallinen vekotin suurimmalle osalle suomalaisista. Aina näin ei kuitenkaan toki ole ollut, vaan tulostimien tarve sekä niiden kehittyminen ovat luonnollisesti olleet yhteydessä tietokoneiden ja internetin kehitykseen ja yleistymiseen.

Erilaisia tulostimia

Tietokoneen lisälaitteena toimivia tulostimia käytetään siirtämään tekstiä ja kuvia sähköisestä muodosta paperille tai muulle materiaalille. Niiden kanssa samasta laitteesta voivat löytyä myös kopiokone ja skanneri ja tätä kokonaisuutta kutsutaan monitoimilaitteeksi. Uudenaikaiset tulostimet ovat suurimmaksi osaksi mustesuihkutulostimia ja lasertulostimia, kun taas oma lukunsa ovat suorastaan futuristiset 3D-tulostimet.

  • Mustesuihkutulostin

Mustesuihkutulostin muodostaa tulosteeseen halutun jäljen mustepisaroita ruiskuttamalla. Kyseessä on tätä nykyä kaikkein yleisin menetelmä valokuvien vedostukseen ja mustesuihkutulostimet ovat todella yleisiä myös kotikäytössä.

Ensimmäiset digitaalisten kuvien tulostamiseen suunnitellut mustesuihkutulostimet valmistettiin 1970-luvulla. 1980-luvulla laitteiden koko pienentyi tekniikan kehittyessä ja ne alkoivat korvata vanhanaikaisia matriisikirjoittimia yritys- ja teollisuuskäytössä. Vuosikymmenen lopulla mustesuihkutulostimet alkoivat yleistyä myös kodeissa erityisesti kotikäyttöön suunniteltujen pienten mallien myötä.

Värimustesuihkutulostimessa käytetään yleensä niin sanottua SMYK-värierottelua, jonka neljä väriä ovat syaani, magenta, keltainen (yellow) ja musta (K-kirjain tulee sanasta “key”). Hintavimmissa tulostimissa värikasetteja voi mustan lisäksi olla jopa viisi.

Useimmissa mustesuihkutulostimissa toimintamekanismina on lämpömenetelmä. Tulostimen säiliössä olevaa mustetta lämmitetään niin, että siihen syntyy kuplia, jotka puolestaan paineen tarpeeksi kasvettua puristuvat tulostimen suuttimen kautta paperin tai muun tulostusmateriaalin pintaan. Tulosteen pinnassa kuplat jäähtyvät ja kutistuvat ja lämpömustesuihkutulostukseen käytettävän musteen on luonnollisesti oltava lämmönkestävää.

Vaihtoehtona lämpömustesuihkutulostukselle on pietsosähkötekniikka, joka perustuu mustesäiliön takana olevan pietsosähköisen kiteen värähtelyyn. Se saa kiteen muuttamaan muotoaan ja pakottamaan mustepisaran ulos tulostimen suuttimesta. Menetelmä mahdollistaa mustepisaran koon ja muodon paremman hallinnan ja se säästää lisäksi aikaa, kun erillistä kuumentamista ja jäähdytystä ei tarvita.

  • Lasertulostin

Vuonna 1969 keksityn lasertulostimen toiminta perustuu nopeasti liikkuvan lasersäteen valotukseen niillä alueilla, joihin paperissa halutaan väriä. Värijauhe kiinnittyy halutuille alueille pyörivän rummun ja kuuman lämpötilan avulla. Lasertulostimissa käytetään laservärikasetteja, joita on yhdessä väritulostimessa tavallisesti neljä kappaletta.

Papyrukselta värikasettiin – musteella on pitkä historia

Tulostimien värikasetit ja mustepatruunat pitävät sisällään mustetta, jolla tulosteisiin saadaan halutut tekstit tai kuvat. Vaikka nykytulostimissa käytettävä muste eroaakin huomattavasti muinaisina aikoina kirjoittamiseen käytetyistä musteista, ovat nämä varhaiset keksinnöt kuitenkin myös tänä päivänä hyödynnettävien musteiden kehityksen pohjana.

Musteella on varsin pitkä historia, joka juontaa juurensa yli 4000 vuoden taakse, jolloin ensimmäiset kirjoitusmusteet otettiin käyttöön Egyptissä ja Kiinassa. Toisin kuin joskus kuvitellaan, ei musteen keksimisellä ollut mitään tekemistä mustekalan musteen kanssa eikä sen lonkeron erityisestä rauhasestaan ruiskuttamaa merkillistä väriä myöskään käytetty varhaisten musteiden ainesosana. Sen sijaan ensimmäisten kirjoitusmusteiden valmistuksessa käytettiin nokea veteen sekoitettuna.

Keskiajalla musteen valmistaminen oli kirjureiden itsensä kontolla ja valmistuksen salat sekä niksit kulkeutuivat mestareilta oppijoille. Yleisimmin käytössä oli muun muassa gallushappoa ja parkkihappoa sisältävä rautagallusmuste, johon oli tapana lisätä arabikumin ja indigon kaltaisia väriaineita. Rautagallusmuste oli käytössä paikoitellen 1900-luvulle saakka, jolloin musteen valmistus alkoi muuttua kansantaidosta monimutkaiseksi kemiallisen teollisuuden prosessiksi ja synteettisiä värejä käyttämällä valmistetut musteet saapuivat markkinoille.